Miten taloustiede auttaa taklaamaan ilmastonmuutoksen?

Ilmastonmuutos on yksi globaaleista megatrendeistä, joka nousee säännöllisesti pinnalle suomalaisessa julkisessa keskustelussa ja on aiheena yhä tiiviimmin myös laajoissa kansainvälisissä neuvotteluissa niin EU:n tasolla kuin globaalisti, kuten marraskuisessa Glasgown COP26-ilmastokokouksessa.

Ilmaston lämpenemistä, siihen liittyviä vaikutuksia sekä sitä, miten muutosta voidaan aktiivisesti hillitä, tutkitaan myös taloustieteessä.

Mitä kaikkea ilmastonmuutokseen liittyvää voidaan tutkia taloustieteessä ja miten taloustiede auttaa muutoksen taklaamisessa? Tähän artikkeliin on haastateltu neljää taloustieteilijää, joiden tutkimusteemat pyörivät ilmastonmuutoksen ja talouden rajapinnassa.

Tässä jutussa esiintyvät asiantuntijat

PTT, tutkimusjohtaja Paula Horne.

Olli-Pekka Kuusela
Etla

Milla Nyyssölä
Labore

Paula Horne
PTT

Anni Huhtala
VATT

Minkälaista tutkimusta taloudellisissa tutkimuslaitoksissa tehdään ilmastonmuutokseen liittyen?

Tutkimusaiheita on laajalti liittyen siihen, miten kansantaloudet voivat hillitä ilmastonmuutosta: päästölupakauppa, kasvihuonekaasujen hillinnän taloudelliset vaikutukset, ilmastonmuutoksen vaikutukset epävarmuuteen ja riskeihin, vaikkapa merten happamoitumisen taloudelliset kustannukset. 

Tutkimuksissa arvioidaan laajasti ilmastopolitiikkaa ja taloudellisia ohjauskeinoja päästöjen vähentämiseksi ja hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamiseksi: millaisia investointeja ja innovaatioita tarvitaan siirryttäessä vähähiilisen energiajärjestelmään ja uusiutuvan energian kasvavaan tuotantoon, miten verotuksella voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja millaisia vaikutuksia esim. energiapolitiikalla on talouden toimintaan.

Ilmastonmuutoksen hillinnällä ja siihen sopeutumisella on laajoja vaikutuksia myös Suomen talouden ja elinkeinoelämän rakenteisiin. Vihreät tuotteet ja teknologiat luovat uusia taloudellisia mahdollisuuksia mutta samalla ajavat perinteisiä toimialoja uudistumaan tai kuihtumaan luovan tuhon seurauksena. Hiilitullien vaikutusten arviointi onkin hyvä esimerkki tutkimuksesta, jolle on laajasti kysyntää sekä kansallisesti että EU-tasolla ja jolla on vaikuttavuutta ilmastonmuutospolitiikan valmisteluun ja toteuttamiseen. 

Mitä kaikkea ilmastonmuutokseen liittyvää voidaan taloustieteessä tutkia?

Miten taloustiede auttaa ilmastonmuutoksen taklaamisessa?

Taloustieteen avulla voidaan ymmärtää paremmin ilmastonmuutoksen taloudellisia kustannuksia ja inhimillisiä seurauksia sekä voidaan ehdottaa perusteltuja toimenpiteitä ilmiön hillintään. Tutkittu tieto motivoi ja tukee yksilöitä, päättäjiä ja kansainvälistä yhteisöä tekemään tarvittavia muutoksia. 

Suunniteltaessa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen vaikuttavia toimenpiteitä ja ohjauskeinoja on olennaista tuntea myös niiden taloudelliset vaikutukset, jotta hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus edesauttaisivat mahdollisimman laajaa omaksumista ja toteutusastetta.

Taloustieteellinen ymmärrys ja tutkimus on monella tapaa hyödyllistä ja jopa välttämätöntä, kun pyrimme maakohtaisesti ja globaalisti hillitsemään ilmastonmuutosta ja edistämään sopeutumista siihen. Esimerkiksi voidaan pyrkiä laskemaan, mitkä hillitsemisen ja sopeutumisen toimenpiteet ja investoinnit ovat taloudellisesti järkeviä. Kannattaako Suomessa vähentää päästöjä yksityisautoilussa vai maataloudessa, tai jos molemmissa, niin missä suhteessa? Näiden kysymysten ratkaisemissa taloustieteilijät työskentelevät yhteistyössä myös muiden alojen asiantuntijoiden kanssa

Ihmeelliset ilmastotutkimukset: ilmastotuuppaus

Tuuppaus (nudge) on käyttäytymistieteellinen menetelmä, jolla pyritään helpottamaan useimmiten parempia melko arkisiakin valintoja. Tuuppaukset tekevät toivotusta vaihtoehdosta houkuttelevamman, mutta eivät estä asiakasta valitsemasta toisin. Tutkimuskentällä puhutaan usein valinta-arkkitehtuurin muuttamisesta sellaiseksi, että se tukee haluttua käyttäytymistä. Climate-Nudge hankkeessa kehitetään tuuppauksia, joiden tavoitteena on ilmastoystävällisemmät valinnat työ- ja koulumatkaliikenteessä. Tämän lisäksi metsäalalla on tarkoitus optimoida hiilinieluja alan järjestöjen kanssa. Metsät ja suoalueet ovat suurimpia maanpäällisiä hiilinieluja, ja niillä on tärkeä ilmastonmuutoksen hidastamista tukeva rooli.

Hankeessa on mukana Pellervon taloustutkimus. Lue lisää: www.ilmastotuuppaus.fi

Yksi ongelmista on, että hiilipäästöiltä puuttuu hinta. Globaali hiilivero on eräs taloustieteilijöiden suositus ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tällöin yksityiset kuluttajat ja yritykset ottaisivat päätöksissään huomioon fossiilisten polttoaineiden polttamisesta syntyvät ulkoisvaikutukset eli ilmakehään kertyvän hiilidioksidin vaikutukset keskilämpötilojen nousuun.

EU:ssa on jo käytössä päästökauppa ja monissa maissa hiilidioksidipäästöjä verotetaan, mutta perimmäisenä tavoitteena tulee olla hiilen hinnoittelu maailmanlaajuisesti. Jollei kansainvälisessä yhteistyössä onnistuta, päästöjen vähentäminen tulee kalliiksi ja pahimmillaan ilmastonmuutoksen hillinnässä epäonnistutaan.

Koska globaalin veron luominen on erittäin haasteellista, on luotava erilaisia kannustimia, kuten EU:n päästökauppajärjestelmä, joilla hiilipäästöille saadaan luotua hinta ja rajoite. Jälleen tarvitaan taloustieteellistä osaamista.

Ihmeelliset ilmastotutkimukset:
vihreät tuotteet

Suomi tähtää hiilineutraaliuteen vuonna 2035. Tämä vaatii muutosta kohti vähähiilistä taloutta. Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi ovat niin kutsutut vihreät tuotteet, jotka voivat samalla toimia myös Suomen viennin kirittäjänä. Suoriin päästövähennyksiin ja energian säästötoimiin liittyvät niin kutsutut vihreät tuotteet tähtäävät ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Vihreiden tuotteiden osuus maailmankaupasta on kasvanut, ja oletettavasti kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa, kun merkittävä osa maista on sitoutunut erilaisiin hiilineutraalisuustavoitteisiin. Suomen vienti on kuitenkin suhteellisen pieni: vain noin puoli prosenttia, kuten Suomen osuus maailmankaupasta on kokonaisuudessaankin. Valtaosa Suomen vihreistä tuotteista liittyy metalliteollisuuden tuotantoon.

Tutkimuksen on toteuttanut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Lue lisää täältä.

 Taloustiede on tiedettä, joka perustuu ihmisten käytöksen ja toiminnan tutkimiseen, ei niinkään luonnontieteeseen ja ilmaston mallintamiseen, vaikka säätietoja tms. voidaankin käyttää osana tutkimusta. Taloustieteellisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää, minkälaisia valintoja tehdään eri tilanteissa. Voidaan kysyä, minkälaiset kannustimet (esim. subventiot) tarvitaan ilmastoystävällisempään päätöksentekoon? Miten eri tavoin kehystettyjen (framing) valintojen tarjoaminen voi johtaa ihmisten käytöksen muuttumiseen kohti toivottua? Entä, missä markkinat epäonnistuvat ja tarvitaan valtion väliintuloa (esim. yhteiset resurssit ja ulkoisvaikutukset)?

Olemalla mukana monitieteisissä tutkimushankkeissa tuodaan myös taloudellisen mallinnuksen työkaluja vaikeiden ja monisyisten tutkimuskysymysten ratkaisemiseksi. Taloustieteessä tehdään myös paljon teoreettista tutkimustyötä, jolla pyritään esimerkiksi kehittämään uusia keinoja ja kannustimia ilmastonmuutoksen torjuntaan. Malleilla pystytään myös simuloimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja, jotka mahdollistavat taloudelliset vertailut eri politiikkavalintojen välillä.

Lisäksi nykyään korostuu myös empiirisen eli kokeellisen tutkimuksen rooli. Käyttämällä erilaisia havaintoaineistoja pyritään löytämään ja määrittelemään syy-seuraussuhteita. Tästä voi olla hyötyä esimerkiksi, kun halutaan selvittää, millä tavalla päästörajoitteet ovat vaikuttaneet yritysten tuotantopäätöksiin, investointeihin, työllistämiseen, markkinoilta poistumiseen tai uusille markkinoille siirtymiseen.

Tutkimus auttaa myös ymmärtämään, mikä yritysten ja kotitalouksien toiminnassa ja käyttäytymisessä johtaa siihen, että ilmaston ja muun luonnon suojelusta ei piitata. Puhdas ilma ja elinympäristö ovat julkishyödykkeitä, joista me kaikki voimme vapaasti nauttia. Emme ole myöskään tottuneet maksamaan luonnon ja ympäristön tuottamista ns. ekosysteemipalveluista, jotka ylläpitävät ihmiselämää ja luovat perustan talouden toiminnalle. Tästä syystä taloustieteessä ajatellaan, että koska markkinat epäonnistuvat näissä asioissa, on julkisen vallan eli poliittisten päätöksentekijöiden puututtava peliin. Muun muassa päästöjen vähentämisen tulisi olla kustannustehokasta ja ilmastopoliittisilla päätöksillä pitäisi maksimoida kansalaisten ja yhteiskunnan hyvinvointi kokonaisuudessaan. TUtkimus auttaa meittä myös ymmärtämään niitä taloudellisia vaikutuksia, joita ilmastonmuutoksen riskien eli mm. luonnontuhojen realisoitumisesta seuraa tuotantoon ja työllisyyteen, energian hintaan jne. eli koko talouden toimintaan.

Taloustiede itsessään ei tuota tietoa ilmastonmuutoksesta itsestään, vaan pikemminkin tietoa ilmiön ja sen hillinnän vaikutuksista kansantalouteen, eri toimialoille, yksityisille toimijoille, maanomistajille ja kansalaisille.

Ihmeelliset ilmastotutkimukset: ilmastonmuutos ja muuttoliike

Ilmastonmuutos vaikeuttaa globaalia kehitystä ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Yksi keskeinen tutkimusalue, jota kehitystaloustieteessä on paljon tutkittu, liittyy ilmastonmuutokseen ja muuttoliikkeeseen. Julkisessa keskustelussa yleensä arvioidaan, että ilmastonmuutos johtaa massamuuttoihin konfliktien, alueiden degradaation tai elinkelpoisuuden heikentymisen myötä. Tämän lisäksi voi kuitenkin myös olla niin, että muuttoliike hidastuukin ilmastonmuutoksen aiheuttamien shokkien myötä siellä, missä se olisi hyödyllistä inhimillisen ja taloudellisen kehityksen kannalta. Sääshokit, kuten kuivuus ja tulvat, vaikeuttavat ihmisten toimeentuloa erityisesti maaseudulla. Inhimillisen pääoman karttuminen, kuten korkeampi koulutus sekä eri alueiden välisiä tuottavuuseroja tasoittava muuttoliike, edellyttävät molemmat huomattavia säästöjä etukäteen, joiden kertymistä toimeentulon vaarantuminen shokkien myötä hankaloittaa. Ilmastonmuutoksen on myös osoitettu hidastavan tasa-arvoista kehitystä. Erään tutkimuksen mukaan esimerkiksi negatiivisten sääshokkien kuten kuivuus, yhteydessä, naisia painostetaan lopettamaan opiskelu kaupungeissa ja palaamaan töihin kotikylään, jotta perheen ruokaturva voidaan taata. Sääshokkien on osoitettu aikaistavan perheenperustamisikää ja lisäävän lapsiavioliittoja.

Kehitystaloustieteellistä tutkimusta on tehnyt Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.

Jaa blogikirjoitus

Muut tämän teeman blogikirjoitukset