Synnyitkö velli- vai broileri-Suomeen?

Juuso Aalto-Setälä

Juuso Aalto-Setälä

Kirjoittaja on maatalousekonomisti, joka on erikoistunut PTT:llä erityisesti ruoantuotannon ja -kulutuksen kysymyksiin.

Miltä sinusta kuulostaisi syödä kouluruokaa pelkästään lusikalla? Minustakin melko oudolta, mutta näin asia oli 1960-luvun loppuun asti, jolloin haarukat ja veitset tulivat kouluissa käyttöön. Sitä ennen kouluissa ei ollut tarjolla muuta kuin lusikalla syötävää ruokaa – keittoja ja vellejä – joka päivä.

Ruoan kulutustottumukset ovatkin jatkuvassa muutoksessa, ja 2000-luvun alussa syntynyt suomalainen on tupsahtanut hyvin erilaiseen ruokaympäristöön kuin 1960-luvun koululainen. Tarkastellaan esimerkiksi lihan ja maidon kulutustrendejä.

Lihan kulutus nousi 1960-luvulta alkaen vahvasti lamavuosille asti. 1990-luvun alussa se hieman laski, mutta kääntyi takaisin nousuun hieman hitaammalla vauhdilla. Nousu jatkui 2010-luvun taitteeseen melko tasaisena, mutta viime vuosina lihan kokonaiskulutus on taas ollut laskussa. 

Jos tarkastellaan suosituimpien lihojen kulutusta, siinä on tapahtunut isoja muutoksia viime vuosina. Erityisesti punaisen lihan kulutus on laskenut jo pitkään. Sianlihan kulutus on pudonnut 2010-luvun alusta lähes 7 kilolla. Sen kulutus oli 29,7 kiloa per henkilö viime vuonna.

Siipikarjanlihan kulutus on sen sijaan ollut noususuuntainen. Sen kulutus henkeä kohden on samassa ajassa noussut yli yhdeksällä kilolla. Siipikarjanlihaa kulutettiin 27,5 kiloa per henkilö viime vuonna. Naudanlihan kulutus on melko tasaista, ja viime vuonna sitä kulutettiin 18,6 kiloa henkeä kohti. (Luonnonvarakeskus 2021).

Viimeisen kymmenen vuoden aikana sianlihan kulutus on laskenut lähes kaksi prosenttia vuodessa. Siipikarjanlihan kulutus taas on noussut yli neljä prosenttia vuodessa.

Juuso Aalto-Setälä
siipikarjanlihan kulutus ylittää sianlihankulutuksen

Kuten kuviosta nähdään, sianlihan ja siipikarjanlihan kulutuskäyrät menevät ristiin. Pellervon taloustutkimus julkaisee kahdesti vuodessa maa- ja elintarviketalouden ennusteen, jossa tarkastellaan lyhyen aikavälin lihankulutuksen näkymiä ja kehitystä. Tuoreen ennusteen mukaan siipikarjanlihan kulutus henkeä kohti ohittaa sianlihan kulutuksen aivan lähiaikoina. (PTT 2021)

Maidon kulutus on laskenut melko tasaisesti jo 50-luvulta lähtien

maidon kulutus on laskenut noin kolme prosenttia vuodessa viimeisen kymmenen vuoden ajan.

1980-luvulla maitoa kulutettiin keskimäärin noin 200 kiloa henkeä kohti vuodessa, kun taas viime vuosikymmenellä enää noin 125 kiloa. (Luonnonvarakeskus 2021).

Maidon kulutuksen lasku kiihtyi 2010-luvun keskivaiheilla. Ilmiötä voinee selittää sillä, että maitotuotteita korvataan yhä enemmän kasvipohjaisilla tuotteilla. Vuodesta 2015 lähtien maidon kulutus on laskenut keskimäärin vähän yli neljä prosenttia vuodessa. Kysynnän laskiessa tuotantoa sopeutetaan vastaamaan sitä, jolloin maidontuotanto voi laskea. Maidon tuottajahinta ja maidontuottajien elinkeino pyritään tällä tavoin pitämään hyvällä tasolla.

Tuotannon määrään vaikuttavat myös muut tekijät, esimerkiksi sääolosuhteet sekä rehun saatavuus ja laatu.

Kysyntä ja tarjonta määrittävät tuotteen hinnan

Kysyntä ja tarjonta vaikuttavat tuotteen hintoihin ja määriin kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti. Kun kysyntä laskee, ja muut tekijät pysyvät muuttumattomina, tuotteen hinta laskee. Kun kysyntä nousee, tuotteen hintakin nousee.

Miten elintarvikkeen hinta jakautuu Suomessa?

Elintarvikkeen hinta, jonka kuluttaja maksaa kaupassa, jaetaan valtion eli veron sekä kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon osuuksiin. 

Alkutuotannon osuus on yksi osa elintarvikkeen hinnasta, ja se voi olla hyvinkin pieni. Tuottajan mahdollisuus vaikuttaa hintaan on vähäinen, sillä maatalousyrittäjä on yleensä hinnanottaja eikä hinnanantaja.

Kysynnällä on siis vaikutusta tuotteen hintaan. Kysyntä vaikuttaa myös siten, että sitä mitä kysytään, sitä tuotetaan. Erilaisia tuotteita tuottavat monet eri maatalousyrittäjät, joiden elinkeino on kuluttajien käsissä. Kysynnän hiipuminen ja viennin heikentyminen voi johtaa tuotannon sopeuttamiseen tai kokonaan sen loppumiseen.

Tämän päivän ruoankulutuksen trendinä on kasvisruoka sekä kasvipohjaiset tuotteet. Trendiä vahvistavat esimerkiksi lisääntynyt tieto ja median toiminta. Näemme ja kuulemme monia kasvisruokaan liittyviä uutisia ja mainoksia somessa, telkkarissa ja radiossa. Jos pohditaan, millainen on tulevaisuuden ruoankulutus, millaisia kuvia piirtyy mieleesi? Siirrytäänkö lihasta yhä enemmän kasvispohjaisiin ruokiin, kokonaan kasvisruokaan vai palataanko lihaan?

Entä jos mietitään vieläkin pidemmän ajan päähän tulevaisuuteen, mitä silloin syömme – tai jälkeläisemme syövät?

Hyödyllistä sanastoa

Tuottajahinta

Tuottajahinta kertoo maanviljelijän
maataloustuotteesta saaman hinnan.

Korvaavatko vaikkapa pillerit ruoan kokonaan, ja mitä silloin tapahtuu tuotannolle ja maataloustuottajille? Tai antavatko pillerit meille saman ilon, minkä ruoan valmistaminen ja syöminen? Ruokailu kun ei ole vain ravinnon hankintaa, vaan usein myös sosiaalinen tapahtuma – ja tietenkin makunautinto.

Aijai, tässähän aivan tulee nälkä, joten ei muuta kuin syömään!

Jaa blogikirjoitus

Muut tämän teeman blogikirjoitukset