Esimerkkiperheet auttavat vertaamaan erilaisten kotitalouksien taloudellista tilannetta

Ilkka Kiema

Ilkka Kiema

Kirjoittaja työskentelee Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkönä ja makrotalouden lohkon tutkimuskordinaattorina.

Esimerkkiperhesovellus auttaa vertaamaan eri perheiden ostovoimaa

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) julkistaa vuosittain syksyn talousennusteen yhteydessä esimerkkiperhelaskelmat. Tänä vuonna PT julkisti esimerkkiperhelaskelmien yhteydessä uuden esi­merkkiperhesovelluksen, jossa käyttäjät voivat itse tuottaa perheitä kuvaavia graafisia esityksiä. Sovellukses­sa voit itse valita palkansaajaperheiden lasten lukumäärän ja siten vertailla eri palkansaajaperheiden tuloja ja ostovoiman muutoksia lasten lukumäärän vaihtuessa.

Lasten hankkiminen näyttää kaventavan tuloeroja pieni- ja suurituloisimpien välillä.

Esimerkkiperheet 2021-2023

Esimerkkiperheiden valinnassa on pyritty kuvaamaan monipuolisesti suomalaisia kotitalouksia. Kotitalouksista neljä edustaa erilaisia palkansaajaperheitä, ja ne havainnollistavat miten työssäkäynti ja koulutus vaikuttavat toimeentuloon. Loput kolme kotitaloutta edustavat erilaisia etuudensaajia.

Työttömien nimellisansiot kasvavat työllisten ansioita hitaammin.

Esimerkkiperheet 2021-2023

Alla olevasta kuvalinkistä voit siirtyä käyttämään maksutonta esimerkkiperhesovellusta. Sivuston alasvetovalikoista löydät kaikki vaihtoehtoiset perhetyypit.

Tutustu esimerkkiperhesovellukseen täällä

Miten lasketaan bruttotulot, nettotulot ja ostovoima?

Esimerkkiperhesovelluksen laskelmissa palkansaajaperheiden bruttotuloihin kuuluvat palkan lisäksi myös lomarahat ja tulospalkkiot. Työttömien bruttotulot muodostuvat työttömyyspäivärahasta, ja eläkeläisten bruttotulot muodostuvat työeläkkeestä, kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. 

Käytettävissä olevat tulot on laskettu bruttotuloista vähentämällä verot sekä veronluonteiset maksut ja lisäämällä tulonsiirrot (lapsilisä, asumistuki ja toimeentulotuki). Koska lapsilisät eivät ole mukana bruttotuloissa, lapsiperheiden bruttotulot eivät riipu lasten lukumäärästä, ja osa käyristä on siksi kuviossa päällekkäin.

Käytettävissä olevilla nimellisillä tuloilla tarkoitetaan perheiden euromääräisiä käteen jääviä tuloja. Kullekin esimerkkiperheelle on laskettu myös kotitalouskohtainen kulutuskori. Kulutuskorin hintakehitys määrää perheen kohtaaman inflaatiovauhdin. Ostovoima eli reaaliset tulot on laskettu käytettävissä olevien tulojen ja kulutuskorin hintatason suhteena.

Esimerkkiperhelaskelmat auttavat hahmottamaan perheiden taloustilanteen kehittymistä

PT seuraa esimerk­kiperhelaskelmissa seitsemän kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoi­man kehitystä. Perheille on laskettu kulutustutkimuksen perus­teella niille ominaiset kulutuskorit, joiden hinta­kehitys kuvaa perheiden kohtaamaa inflaatio­vauhtia.

Tarkastelun kohteena ovat hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksin asuva työtön, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta

Onko kaikkien perheiden inflaatiovauhti sama?

Ei ole.

Kullekin perhetyypille on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen pohjalta kulutuskori, joka kuvaa perhetyypin perheiden keskimääräistä kulutusta. Perhekohtainen inflaatio on arvio siitä, miten kulutuskorien hinnat ovat kehittyneet.

Varsinaiset laskelmat ja kuvaukset esimerkkiperheiden taloustilanteiden kehityksestä ja ennusteista vuosille 2021-2023 löydät PT:n Esimerkkiperheet -julkaisusta.

Miten laskelmiin on päädytty?

Palkansaajaperheiden ansiokehityksen on aiemmissa esimerkkiperhelaskelmissa oletettu vastaavan PT:n talousennusteen mukaista ansiotasoindeksikehitystä. 

Ansiotasoindeksiin vaikuttaa säilyvien työpaikkojen palkkatason muutosten ohella myös syntyvien ja häviävien työpaikkojen palkkataso. Kirjoittamishetken suhdannetilanteessa, jossa työmarkkinoille syntyy paljon uusia työpaikkoja, ansiotasoindeksin muutokset eivät välttämättä kuvaa oikein säilyvien työpaikkojen keskimääräisiä palkkojen muutoksia.

Käytetyssä mallissa palkansaajaperheiden ansiokehitys muodostuu jonkin verran ansiotasoindeksin muutosta suuremmaksi.

Jaa blogikirjoitus

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on email

Muut tämän teeman blogikirjoitukset

Synnyitkö velli- vai broileri-Suomeen?

Miltä sinusta kuulostaisi syödä kouluruokaa pelkästään lusikalla? Minustakin melko oudolta, mutta näin asia oli 1960-luvun loppuun asti, jolloin haarukat ja veitset tulivat kouluissa käyttöön. Sitä