Ennusteiden äärellä – kaikki mitä olet aina halunnut tietää talousennusteista

Kaksi kertaa vuodessa uutisotsikot täyttyvät eri tahojen tuottamista talousennusteista, joissa pyörii lukuja aina talouskasvusta työllisyyteen. Mutta mitä oikein ovat talousennusteet, miksi niitä tehdään ja ovatko ne aina paikkansapitäviä? 

Tässä jutussa on haastateltu kolmea kaiken nähnyttä talousennusteista vastaavaa asiantuntijaa, jotka paljastavat, mitä talousennusteista kannattaa tietää.

Tässä jutussa esiintyvät asiantuntijat

Ilkka Kiema, PT

Ennustepäällikkö ja makrotalouden tutkimuslohkon tutkimuskoordinaattori

“Talousennusteet eivät ole tiedettä, koska ne esitetään ennen kuin kuluvan ja tulevien vuosien talouskehitystä koskevaa tieteellistä tietoa on olemassa.”

Janne Huovari, PTT ry

Ennustepäällikkö, jolla on yli 20 vuoden kokemus ennustetyöstä.

”Kaikki inhimillinen päätöksenteko tarvitsee tuekseen jotakin tietoa tulevasta. Suuri osa päätöksistä liittyy tulevaisuuteen, joten pitää olla jokin käsitys tai arvaus siitä, mitä tapahtuu.”

Markku Lehmus, Etla

Ennustepäällikkö, ennusteryhmän vetäjä ja talousennusteista vastaava.

“Ennustaa voi melkein mitä tahansa ilmiötä, jos on olemassa ilmiön kanssa korreloivia tekijöitä (muuttujia), joista puolestaan on jonkinlainen ennakkokäsitys.”


Miksi talousennusteita tehdään?

Kaikki inhimillinen päätöksenteko tarvitsee tuekseen arvioita tulevasta. Suuri osa päätöksistä liittyy tulevaisuuteen, joten on oltava jonkinlainen käsitys tai valistunut arvaus siitä, missä olemme ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Talousennusteissa se tarkoittaa karkeasti sitä, paljonko on luvassa tuloja ja paljonko menoja, ja miten tilanteessa kannattaisi investoida, kuinka paljon ja mihin.

Ennusteita hyödynnetään taloudellisessa päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa. Keskeinen selkeä tarve on päättäminen valtion budjetista, mutta tieto on hyödyllistä myös yrityksille ja kotitalouksille. Esimerkiksi kun teemme päätöksen asunnon ostosta, se perustuu yleensä jonkinlaiseen käsitykseen tulevaisuudesta. Jos nykyisiä ennusteita ei tuotettaisi, ihmiset ja organisaatiot silti aina  jollakin tavalla pohtisivat, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Hyödyllistä sanastoa

Talousennuste

Talousennuste on saatavilla olevan informaation perusteella laadittu asiantuntija-arvio talouden todennäköisimmästä kehityskulusta.

*Bruttokansantuote

On kotimaisen tuotannon ja tulonmuodostuksen mitta kansantaloudessa. BKT kertoo kuinka paljon kansantaloudessa on tuotettu tavaroita ja palveluita sekä kuinka paljon tästä tuotannosta on syntynyt työ- ja pääomatuloja.

Talousennusteita siis tehdään, jotta toimijoilla olisi mahdollisimman hyvä käsitys talouden kehityksestä päätöksiä tehtäessä. Tämä on erityisen tärkeää mm. hallituksen mitoittaessa ja ajoittaessa talouspolitiikkaansa. Talousennusteen julkistaminen voi olla ennusteen tekijälle myös tilaisuus tuoda esiin omia näkemyksiään tehdystä talouspolitiikasta ja kommentoida mahdollisia taloudellisia riskejä.

Ennusteiden ensisijaisena tehtävänä on kuitenkin tukea poliittista päätöksentekoa, politiikkasuosituksia ja muita poliittisia kannanottoja. Talousennusteet eivät ole tiedettä, koska ne esitetään ennen kuin on saatavilla talouskehitystä koskevaa tietoa. Ennusteita on kuitenkin tarpeen tehdä, koska poliittisia päätöksiä ei voida järkevästi puolustaa tai kritisoida ilman minkäänlaista käsitystä tulevasta talouskehityksestä.

Miksi ennusteet ennustavat juuri
niitä tekijöitä kuin ennustavat?

Ennuste voidaan jakaa myös erilaisiin osiin, jotta saadaan selville yksityiskohtainen kuva siitä, miten talous kehittyy ja mistä muutokset ovat johtuneet.
 
Esimerkiksi bruttokansantuote* antaa yleiskuvan siitä, miten tuotanto taloudessa kehittyy. Bruttokansantuotteen perusteella voidaan vetää johtopäätöksiä monesta muustakin asiasta.
 
Toinen kiinnostava teema on työllisyys. Työllisyysaste vaikuttaa julkisin menoihin ja kotitalouksien näkymiin: miten huolettomasti voin elää ja onko työpaikka vielä ensi vuonnakin.

Talousluvut viennistä, tuonnista ja investoinneista kertovat siitä, mistä talouskasvu koostuu.

Erikoiset ennusteet – esimerkkiperheet

Esimerkkiperhelaskelmat kuvaavat kuvitteellisten perheiden tulevien nimellisten- ja reaalisten ansioiden kehitystä.

Tavallisista kuluttajahintaindeksiä hyödyntävistä reaaliansiolaskelmista poiketen esimerkkiperhelaskelmissa huomioidaan se, että jos perhetyyppien keskimääräiset kulutustottumukset poikkeavat toisistaan, myös inflaatiovauhti voi olla niiden perspektiivistä erisuuruinen (esimerkiksi että vuokrien nousu ei vaikuta omistusasunnossa asuvan perheen reaaliansioihin).

Esimerkkiperhelaskelmat julkaisee Palkansaajien tutkimuslaitos.


“Ennustaa voi melkein mitä tahansa ilmiötä, jos on olemassa ilmiön kanssa korreloivia tekijöitä (muuttujia), joista puolestaan on jonkinlainen ennakkokäsitys. Ennuste on tieteellinen, kun se perustuu jonkinlaiseen matemaattiseen malliin. Esimerkiksi viikonlopun jäätelön myyntiä voi ennustaa viikonlopun sääennusteen perusteella.”
Markku Lehmus
Ennustepäällikkö, Etla

Kuinka monimutkainen prosessi ennusteiden tekeminen oikein on? Katsotaanko siinä kristallipalloon vastausten toivossa vai tutkitaanko pörssikäyriä? Ei suinkaan. Talousennusteet perustuvat pääasiassa talouden aiempiin tapahtumiin sekä matemaattisiin mallinnuksiin.

Erikoiset ennusteet – päästöennuste

Päästöennusteessa arvioidaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä lähivuosina. Päästöennusteen lisäksi lasketaan myös, millaisella päästökehityksellä Suomen hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa.

Päästöennuste perustuu toimialoittaiseen tuotantoennusteeseen, kotitalouksien kulutukseen sekä teknologiseen kehitykseen. Ennusteessa on tehty kolme vaihtoehtoista oletusta, joilla kuvataan tuotannon arvonlisäyksen päästöintensiivisyyden mahdollista kehitystä tulevaisuudessa.

Päästöennusteen julkaisee Etla kaksi kertaa vuodessa isomman talousennusteensa yhteydessä.

 Ennusteella on kolme lähtökohtaa:

  • data, eli mitä taloudessa nyt tapahtuu ja on tapahtunut
  • talousteoria, eli mitä se kertoo talouden kehityksestä ja eri muutosten vaikutuksista ja
  • kolmantena oletukset.
 

Talousennusteet edellyttävät, että on jotain oletuksia siitä, mitä esimerkiksi talouspolitiikassa tapahtuu ja millaisia päätöksiä vaikka koroista ja veroista tulee.

Talousennustetta laadittaessa keskeisiä työvälineitä ovat asiantuntijoiden harkintaan perustuvat arviot talouden eri osa-alueiden kehityksestä ja matemaattiset mallit. Taustatietona toimivat mm. aiempaa talouskehitystä koskevat tilastot ja tulevaa talouskehitystä ennakoivat indikaattorit.

Ennusteita voidaan tehdä niin usein, kun ennusteen tekijä pitää sitä järkevänä. Talousennusteita tehdään tyypillisesti kaksi tai neljä kertaa vuodessa. Ennusteita tekevät Suomessa taloustutkimuslaitokset, valtiovarainministeriö (VM), Suomen Pankki sekä lähes kaikki liikepankit. Myös rahoituslaitoksella tai etujärjestöllä voi olla oma talousennusteensa.

Taloustutkimuslaitokset Etla, PTT ja PT julkaisevat talousennusteensa keväällä ja syksyllä. Rytmi saattaa perustua aineistojen julkaisuajankohtaan tai joskus vain toimivaksi todettuun käytäntöön. Suomen Pankki taas julkaisee laajan kotimaisen talouden ennusteensa aina kesäkuussa ja joulukuussa

Syksyn 2021 talousennusteet on julkaistu. Tässä kunkin tutkimuslaitoksen ennusteet vertailtuna. Kokonaan julkaistut talousennusteet voit lukea helpoiten kunkin laitoksen omilta verkkosivuilta.

Koronapandemia mullisti maailman, arjen sekä talousennusteiden tekemisen. Millaiset ovat ennustamisen nykyrealiteetit?

Ilkka Kiema

Ilkka Kiema

"Talouden ennustaminen on tällä hetkellä vielä tavallistakin vaikeampaa, koska koronakriisi poikkeaa monin eri tavoin aiemmista talouskriiseistä. Siksi sekä koronakriisin aikana että nykyisessä kriisistä toipumisen vaiheessa talousennustajien matemaattiset mallit ja aiempaan kokemukseen vetoavat asiantuntija-arviot toimivat poikkeuksellisen huonosti."

Janne Huovari

Janne Huovari

"Tavallaan voisi sanoa että ennustaminen on helpompaa, kun korona-aikana oli niin isoja ennustevirheitä että nyt ne näyttävät varmasti pienemmiltä. Mutta totta puhuen se on todella haastavaa, koska ei nykyaikana ole koskaan oltu tällaisessa tilanteessa eikä talouspolitiikalla ole koskaan reagoitu niin kuin nyt. Menossa on paljon sellaisia asioita, joita ei ole aiemmin tapahtunut, ja silloin ennustaminen on paljon vaikeampaa."

Miksi ennuste menee metsään?

Talousennusteet ovat epävarmoja, koska ne esitetään ennen kuin kuluvan ja tulevien vuosien talouskehitystä koskevaa tieteellistä faktatietoa on olemassa.

Lisäksi taloudessa vaikuttaa niin monia asioita, joita ei osata ennustaa tai jota ei edes voida ennustaa. Tällaisia ovat esimerkiksi luonnonkatastrofit tai poliittiset päätökset. Koronavirus on juuri tällainen. Vaikka pandemioita on pitkään pidetty todennäköisinä, ei ollut mahdollista ennustaa, että se tapahtuisi juuri talvella 2019-2020.

Erikoiset ennusteet – Maa- ja metsätalouden ennusteet

Maa- ja metsätalouden ennusteet perkaavat Suomelle tärkeiden sektorien näkymiä. Maa- ja elintarviketalouden ennuste arvioi muun muassa ruuan hinnannousua, elintarviketeollisuuden näkymiä ja eri viljojen hintakehitystä. Sitäkin ennustetaan, miten maatalousyrittäjien tulot muuttuvat.
 
Metsäalan ennuste pohtii esimerkiksi metsäteollisuuden pärjäämistä, puun hakkuumääriä ja puun hintaa. Viime vuosina yksi iso kysymys on ollut, miten Keski-Euroopan metsätuhot vaikuttavat markkinoilla.
 
Ennusteet julkaisee Pellervon taloustutkimus kahdesti vuodessa.

Jaa blogikirjoitus

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on email

Muut tämän teeman blogikirjoitukset

Korkoa korolle – Maailman kahdeksas ihme

Kysyttäessä maailman mahtavinta voimaa, Albert Einsteinin kerrotaan yksioikoisesti vastanneen sen olevan korkoa korolle -ilmiö, maailman kahdeksas ihme. Suosittu ­Mimmit sijoittaa -podcast (tätä kannattaa kuunnella, vaikkei