Muuttiko korona sinunkin asumispreferenssejäsi?

Suomalaisten kirjaviin asumispreferensseihin oman sävynsä on tuonut puolitoista vuotta jyllännyt koronavirus. Tarpeet ovat saattaneet muuttua, ja kotioloissa on ehkä kalisteltu miekkoja, kun lisää opiskelu- ja etätyötilaa on ollut tarpeen etsiä aiempaa ahtaammalta tuntuvasta kodista. Toisille tämä on tarkoittanut muuttoa pakon edessä, toisille taas uudenlaisia mahdollisuuksia asuntomarkkinoilla. Omakotitalojen hinnat ovatkin nousseet kaikenkokoisissa kunnissa ja myös rivitalot vaikuttavat kiinnostavan ympäri Suomen. 

Onkin mielenkiintoista pohtia, kuinka muuttuvat asumispreferenssit vaikuttavat tulevaisuudessa esimerkiksi työmatkojen tekemiseen, lounasravintoloihin tai auton omistamiseen. Tilanne voi myös palata “normaaliin” toivuttuamme meneillään olevasta etätyöshokista.

Asumismenot ovat pois muusta kuukausittaisesta kulutuksesta ja säästämisestä. PTT:n tuoreen selvityksen mukaan asumiseen kuluu kuukausittain jopa kolmannes kotitalouden tuloista. Suurimman osuuden tuloista asuminen lohkaisee keskituloisilta perheettömiltä kerrostaloasujilta. Voit vertailla asumismenoja eri kaupunkien ja asumistyyppien välillä laskurissa, joka löytyy tämän jutun lopusta! 

Seuraavassa lisää siitä, mitä voimme oppia koronasta asuntomarkkinoilla, tai millaista kehitystä voimme olettaa tapahtuvan kaupunkikeskustoissa aiempien pandemioiden perusteella? 

Sijainti on asuntomarkkinoilla edelleen tärkeä tekijä, mutta sen painoarvo on laskenut. Tulevina vuosina onkin mielenkiintoista nähdä, jatkuvatko korona-ajan trendit myös pandemian jälkeen.

Peetu Keskinen, ekonomisti
TTT-asuminen-infografiikka

Onko asunnon koko sijaintia merkittävämpää tulevaisuudessa?

Yllä olevan kuvion mukaan asumismenot kasvavat asuntovelallisilla sekä vapaarahoitteisessa vuokra-asunnoissa asuvilla noin kaksi prosenttia lähivuosina. Koronan jälkeen odotettavissa oleva talouskasvu saattaa nostaa asuntolainojen korkoja, joka vaikuttaisi suoraan omistusasujiin.

Asunnon koon merkitys valintakriteerinä on kasvanut, kun etätyöskentely on korona-aikana on lisääntynyt. Sen sijaan sijainnin rooli on pienentynyt, erityisesti vuokra-asuminen kaupunkikeskuksissa on nyt menettänyt suosiotaan. Kiinnostaako kaupunkikeskustojen pienemmät asumisneliöt vielä pandemian jälkeenkin, vai arvostavatko ihmiset tulevaisuudessa eri tavalla suurempia neliöitä? Keskustakotien suosiota takaa ainakin saatavilla olevat lähipalvelut. 

Toisaalta keskeisillä sijainneilla olevien asuntojen kysyntä on ollut edelleen korkeaa. Erityisen vahvaa kiinnostus on ollut omakoti- ja rivitaloihin, joiden asuntokaupassa on nähty poikkeuksellisen suuria kasvulukuja.

Millainen tulee olemaan kehyskuntien rooli esimerkiksi Helsingin, Turun ja Tampereen ympärillä, jos työskentely ei enää riipu niin paljoa ajasta ja paikasta?

PTT on toteuttanut Asumismenot-selvityksen vuodesta 2011 lähtien. Laskelmissa asumismenoihin on otettu mukaan kaikki sellaiset menot, jotka ovat pois muusta kuukausittaisesta kulutuksesta ja säästämisestä. Tämän vuoksi mukana ovat myös lainojen lyhennykset, jotka kerryttävät velallisen varallisuutta.

Mitä voimme oppia historiasta?

A Court for King Cholera. Kuvitus lontoolaisesta pilailulehdestä Punch (1852). Lähde: Wikipedia

 

Epidemiat eivät näytä vaikuttavan kasvavien suurkaupunkien pitkän aikavälin kehitystrendeihin, jos katsotaan esimerkiksi Lontoon koleraepidemiaa 1854 tai Pariisin ja Amsterdamin kolera- ja ruttoepidemioiden vaikutusta.

Epidemian jälkeen väestömäärä elpyi nopeasti erityisesti muuttoliikkeen ansiosta. Asuntojen hinnat reagoivat epidemiaan voimakkaammin kuin vuokrat, ja asuntojen hintojen lasku oli voimakasta epidemiasta eniten kärsineillä alueilla lyhyellä aikavälillä. Selityksenä tutkijat tarjoavat, että sijoittajien pessimismi kasvoi ja riskien kaihtaminen lisääntyivät.

Elvytyksellä on vaikutusta alueiden ja asuntomarkkinoiden toipumiseen. Pariisin ja Amsterdamin kaupungit suuntasivat resursseja epidemioista eniten kärsineille alueille, Lontoossa näin ei tehty. Tämän vuoksi Lontoossa asuntohinnat epidemia-alueilla ovat vieläkin lähialueita matalammalla tasolla, kun taas Pariisissa ja Amsterdamissa eroa verrokkialueiden kehitykseen ei syntynyt.

Selvitä laskurilla erot paikkakuntien asumiskustannuksien välillä!



Ovatko asumispreferenssisi muuttuneet koronan aikana? Kerro meille!

Jaa blogikirjoitus

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on email

Muut tämän teeman blogikirjoitukset

Asuntohinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutuksessa

Asuntomarkkinat ovat todellisuudessa kompleksinen kokonaisuus, jossa eri toimijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tätä kompleksista kokonaisuutta voidaan kuvata talousteorian mukaisella kysyntä-tarjonta-kehikolla, jonka avulla voimme selittää asuntomarkkinoiden perustoimintaa