Korkoa korolle – Maailman kahdeksas ihme

Antti Raukola

Antti Raukola

Kirjoittaja on ekonomisti PTT:llä. Hän työskentelee mm. DigiConsumers -hankkeessa, jonka tarkoituksena on nuorten taloustaitojen edistäminen digitalisoituvassa kulutusyhteiskunnassa.

Kysyttäessä maailman mahtavinta voimaa, Albert Einsteinin kerrotaan yksioikoisesti vastanneen sen olevan korkoa korolle -ilmiö, maailman kahdeksas ihme. Suosittu ­Mimmit sijoittaa -podcast (tätä kannattaa kuunnella, vaikkei olisikaan mimmi) otsikoi korkoa korolle -ilmiötä käsittelevän jaksonsa ”Näin rikastut varmasti”. Kertakaikkiaan ihmeellistä. Toisin kuin kuusi seitsemästä alkuperäisestä maailman ihmeestä, korkoa korolle -ilmiö on edelleen olemassa ja voi hyvin.

Me ekonomistit, kuten lukuisat muutkin alojensa ammattilaiset, unohtavat usein puheessaan kuulijakuntansa. Me ekonomistit oletamme kaikkien ymmärtävän käyttämämme ammattikielen ja siinä puhuttavien ilmiöiden merkityksen. Taloustieteen jargon koroista, koron koroista, inflaatiosta ja riskeistä voi kuulostaa siansaksalta, etkä ole yksin. Maailmanlaajuisesti vain joka kolmas aikuinen on talouslukutaitoinen, eli ymmärtää kolme neljästä edellä mainituista termeistä. Rikkaammissa maissa asuvat ja korkeammin koulutetut henkilöt ovat usein talouslukutaitoisimpien joukossa, kun taas kehittyvässä maissa asuvat, vähävaraiset ja matalammin koulutetut. Miehet ovat myös usein talouslukutaitoisempia kuin naiset (Klapper & Lusardi, 2020).

Mitä eroa on korolla ja koron korolla?

Korkoa korolle -ilmiö on koron kumuloitumista, eli kasaantumista. Kun yksinkertaisessa korossa korkoa kertyy ainoastaan alkupääomalle, korkoa korolle -ilmiössä korkoa kasvaa myös aiemmat pääomalle kertyneet korot. Korkoa korolle -ilmiö toimii samoin, olit sitten se, joka lainaa kuluttaakseen tai lainaa kuluttajalle.

Korkoa korolle -ilmiö on yksi talouslukutaidon kulmakivistä, mutta mitä se sitten on? Se on hyvin sananmukaisesti korolle maksettavaa korkoa, joten on hyvä lähteä liikkeelle koron käsitteestä. Korko on rahan hinta. Korko on hinta siitä, että voi lainata rahaa, kuluttaa tänään ja maksaa vasta tulevaisuudessa. Eri lainojen ja lainaehtojen mukaisesti koroilla on suuria eroja, useimmin summiltaan pienistä ja lyhyemmän ajan kulutusluotoista ja muista käyttölainoista joutuu maksamaan suurempaa korkoa kuin pitkän aikavälin lainoista, kuten asuntolainasta. Korko toimii myös päinvastoin, voit säästää tänään ja kuluttaa vasta tulevaisuudessa ja sinulle maksetaan tästä korkoa. Tosiasiallisesti esimerkiksi lyhytjänteisen pankkitilisäästämisen korot ovat niin matalat, että korkoa ei näin säästävälle juuri kerry. Pidemmän aikavälin sijoitustuotteissa on taas historiallisesti ollut suurempi korko, mutta samoin suurempi riski ja erilaisia kuluja.

Korkoa korolle -ilmiö taas on koron kumuloitumista eli kasaantumista. Kun yksinkertaisessa korossa korkoa kertyy ainoastaan alkupääomalle tai velassa sille pääomalle, jonka on vielä velkaa, korkoa korolle -ilmiössä korkoa kasvaa myös aiemmat pääomalle kertyneet korot. Korkoa korolle -ilmiö toimii samoin, olit sitten se, joka lainaa kuluttaakseen tai lainaa kuluttajalle. Korkoa korolle ilmiöstä hyötyy silloin, kun säästää, eli ei kuluta kaikkia tulojaan. Säästäminen on velkaantumisen vastakohta, se on tämän päivän kulutuksen siirtämistä tulevaan. Säästää voi monin tavoin, pitämällä rahaa sukanvarressa tai pankkitilillä, joiden molempien korko on viime vuosina ollut jotakuinkin nollan prosentin luokkaa tai erilaisiin rahoitusmarkkinoiden tarjoamiin sijoitustuotteisiin, kuten eri rahastoihin tai osakkeisiin, jotka tuottavat jo jonkin verran enemmän. Seuraavissa kuvaajissa esitellään korkoa korolle -ilmiön avulla säästämistä.

korkokuva1

Kuvio 1. Sadan euron säästäminen kuukaudessa eri vuosikorkotasoilla.

Ensimmäisessä kuvassa esitellään, miten eri korkotasoilla sadan euron kuukausisäästäminen kumuloituu eri korkotasoilla kymmenen vuoden aikaperspektiivillä. Korkein korkotaso, 8,6% on Helsingin pörssin keskituotto vuosilta 1966-2017 (Taloustaito, 2019), matalammat korot taas ovat kuvainnollistamassa korkoa korolle -ilmiötä. Kuvaajasta huomataan, että 0 %:n sijoitus kasvaa lineaarisesti aina kun tilille lisätään raha, mutta muiden osalta kasvu on nopeampaa, sillä niille maksettava korko, kasvaa korkoa. Koron ja korkoa korolle -ilmiön voima paljastuu jo tässä vaiheessa. Kymmenen vuoden aikaperiodilla, vaikka joka kuukausi on sijoitettu sama summa, nollakoron ja esimerkin korkeimman koron ero on jo reilu 1,5-kertainen. Kuvaajasta nähdään myös, että eri korkotasojen ero kasvaa koko ajan, korkoa korolle -ilmiö toimii.

Toisessa kuvaajassa näytetään pelkkä korkoa korolle ilmiö, eli mitä alkupääomalle tapahtuu, jos ei tehdä lisäsijoituksia, vaan annetaan ainoastaan korkoa korolle -ilmiön vaikuttaa. Pelkän koron vaikutus on nyt selvä. Kymmenen vuoden aikaperiodilla korottoman ja korkeimman koron ero on nyt noin 2,3-kertainen. Pelkkä korko on siis kasvanut korkoa esimerkkitapauksessa yli kaksinkertaiseksi alkupääomaan nähden.

korkokuva2

Kuvio 2. Korkoa korolle -ilmiö pelkistettynä. Alkusijoitus 100 euroa.

Jos kiinnostuit enemmän koron korosta, esimerkiksi täältä löytyy laskuri, jolla voit testata kuinka paljon voi tienata erilaisilla säästö-, korko- ja aikayhdistelmillä!

Koron korolle voit olla myös maksajana

Ehkä säästämistäkin tärkeämpää on kuitenkin muistaa, että korkoa korolle -ilmiö voi toimia myös sinua vastaan. Esimerkiksi maksamattomista laskuista, luottokorttivelasta ja erilaisista kulutus- ja joustoluotoista peritään korkoa, joka voi olla melko suuri, vaikka niitä säädelläänkin melko tarkasti. Näiden tuotteiden laina-aika on usein lyhyt ja korot korkeita. Usein lainasopimukset ovat yksinkertaisen koron lainoja, mutta korkea korko ja lyhentämättä jääneet maksuerät voivat nostaa lainakustannuksia melkoisesti (Luotonen, Puttonen & Rantapuska, 2020).

Vaikka edelleen kiistellään siitä, sanoiko Einstein todella korkoa korolle -ilmiön olevan maailman suurin voima tai onko Rhodoksen kolossia ikinä ollutkaan olemassa, korkoa korolle -ilmiö on ja pysyy. Vaikkei perustaisikaan elämäänsä prosenttilaskennan ympärille, kuten allekirjoittanut, korkoa korolle -ilmiöstä on hyvä muistaa kaksi käytännön seikkaa; muista säästää mahdollisimman paljon tai ainakin jonkin verran ja maksa laskusi mielellään kokonaan ja heti.

Lähteet:

Luotonen, Niilo, Puttonen, Vesa ja Rantapuska, Elias (2020), KORONA-AJAN KORKOKATTO EI TUO HELPOTUSTA KULUTTAJALLE. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2020-05/KorkokattoLuotonenPuttonenRantapuska5-5-2020.pdf

Klapper, L. ja Lusardi, A. (2020), Financial literacy and financial resilience: Evidence from around the world, Financial Management 49(3): 589–614.

Taloustaito (2019), Evlin tietsikka kertoo – Suomi-osakkeista saa huonoa tuottoa korkealla riskillä, https://www.taloustaito.fi/Rahat/evlin-tietsikka-kertoo–suomi-osakkeista-saa-huonoa-tuottoa-korkealla-riskilla/#41d997aa .

Jaa blogikirjoitus

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on email

Muut tämän teeman blogikirjoitukset

Ennusteiden äärellä – kaikki mitä olet aina halunnut tietää talousennusteista

Kaksi kertaa vuodessa uutisotsikot täyttyvät eri tahojen tuottamista talousennusteista, joissa pyörii lukuja aina talouskasvusta työllisyyteen. Mutta mitä oikein ovat talousennusteet, miksi niitä tehdään ja ovatko ne aina paikkansapitäviä? 

Tässä jutussa on haastateltu kolmea kaiken nähnyttä talousennusteista vastaavaa asiantuntijaa, jotka paljastavat, mitä talousennusteista kannattaa tietää.