Kannattaako eliittiyliopistossa opiskelu rahallisesti?

Tuomo Suhonen

Tuomo Suhonen

Kirjoittaja on tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.

Infoletter_eliittiyo

Vaikeita valintoja

Toisen asteen koulutuksen viimeinen vuosi on monella tapaa erityistä aikaa nuoren elämässä. Opintojen maaliin saattamisen ohella monet käyvät ankaraa pohdintaa siitä, mihin korkeakoulujen yhteishaussa kannattaisi hakea. Valinta ei usein ole helppo, sillä Suomessa voi hakea enintään kuuteen lukuisista opinto-ohjelmista, jotka sijaitsevat eri oppilaitoksissa ja kaupungeissa. 

Menestyksekkäästä työurasta haaveilevat voivat pohtia, mikä vaikutus korkeakoulun valinnalla on tulevaan ansiokehitykseen. Kannattaisiko suunnata tekniikan tai kauppatieteiden yliopisto-opintoihin arvostettuun ja tunnettuun Aalto-yliopistoon Otaniemen kampukselle, jonka ympärille Suomen suurimmat työmarkkinat ovat keskittyneet? Vai ajavatko opinnot maakuntayliopistossa saman asian? 

Menestyksekkäästä työurasta haaveilevat voivat pohtia, mikä vaikutus korkeakoulun valinnalla on tulevaan ansiokehitykseen.

Voiko opiskelupaikan valinnalla olla merkitystä?

Oppilaitoksen valinnan vaikutukset muun muassa uraan ja toimeentuloon ovat monisyiset. Huolimatta tasalaatuisuutta tukevasta valtiorahoitteisesta korkeakoulujärjestelmästä koulutuksen laadussa voi olla merkittävää vaihtelua myös Suomessa. Tiettyjen kaupunkien korkeakoulut saattavat sijaintinsa ansiosta vetää puoleensa lahjakkaita opiskelijoita ja henkilökuntaa. Opiskelu lahjakkaiden ja hyvin verkostoituneiden kurssikaverien ja opettajien kannustamana voi puolestaan johtaa parempaan osaamiseen ja asemaan työelämässä. Korkeakoulun sijainti vilkkaalla työmarkkina-alueella voi myös suoraan hyödyttää sen opiskelijoita hyvien työmahdollisuuksien kautta opintojen aikana ja niiden jälkeen. 

Miten korkeakoulun valinnan vaikutuksia voidaan tutkia?

Ei ole ihan yksinkertaista saada luotettavaa empiiristä tutkimusnäyttöä siitä, mikä korkeakoulun valinnan vaikutus myöhempään työmarkkinamenestykseen on. Tämä johtuu siitä, että eri koulutusohjelmiin valikoituu jo ennen korkeakouluopintoja kehittyneen kyvykkyyden, motivaation ja mieltymysten suhteen erilaisia opiskelijoita. Koska näitä tekijöitä ei yleensä havaita tutkimusaineistoista, niitä ei voida käyttää tutkimuksessa luotettavan vertailuryhmän muodostamiseen.

Tutkimuksessamme hyödynsimme yliopistojen sisäänpääsyrajoihin perustuvaa tutkimusasetelmaa sen tutkimiseksi, mikä merkitys eliittiyliopistoon valituksi tulemisella on diplomi-insinöörikoulutuksessa. Tarkastelimme henkilöitä, jotka hakivat vuosituhannen alkupuolella diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnassa sekä ”eliitti-insinöörikouluun”, eli Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopiston) DI-ohjelmaan, että jonkin toisen yliopiston vastaavaan ohjelmaan. Vertailimme eliittiyliopiston sisäänpääsyrajan juuri ja juuri ylittäneitä niihin, jotka jäivät niukasti rajan alle ja tulivat valituiksi teekkariksi toiseen yliopistoon.

Koska sisäänpääsyrajan tuntumassa olevat hakijat ovat taustaominaisuuksiltaan lähes identtisiä, tuottaa analyysi luotettavaa tietoa eliittiyliopistoon valituksi tulemisen vaikutuksesta myöhempään elämään.

Koulutusalan valinta vaikuttaa tuloihin enemmän kuin yliopiston valinta

Tutkimustulosten perusteella valinta eliittiyliopistoon ensimmäisenä hakuvuonna johtaa odotusten mukaisesti selvästi ”elitistisempään” vertaisryhmään opintojen alussa, kun mittarina käytetään vertaisryhmän keskimääräisiä ylioppilasarvosanoja, pääsykoetuloksia ja vanhempien koulutus- ja tulotasoa. Kuten Kuviosta 1 näkyy, sisäänpääsyrajan ylittäminen myös kasvattaa merkittävästi todennäköisyyttä lopulta valmistua eliittiyliopistosta.  

Tulosten perusteella eliittiyliopistoon päätymisellä on keskimäärin varsin vähän merkitystä alku-uran tulo- ja työllisyyskehityksen kannalta (ks. Kuvio 2). Sen sijaan löydämme tutkimusnäyttöä sille, että eliittiyliopisto hyödyttää erityisesti matalasti koulutetuista perheistä tulevia hakijoita. Tämä voi edelleen selittyä sillä, että tutkimuksessamme Otaniemessä opiskelu myös kasvatti todennäköisyyttä asua myöhemmin pääkaupunkiseudulla, jolla työmahdollisuudet ovat verraten hyvät. 

Tuloksemme ovat linjassa aiempien Suomesta ja muista pohjoismaista saatujen tutkimustulosten kanssa (mm. Suhonen 2013Kirkeboen, Leuven & Mogstad 2016). Siinä missä koulutusalojen välillä on tuntuvia eroja odotettavissa olevassa ansiotasossa, on korkeakoulun valinnalla verraten vähän rahallista merkitystä. Joissain tapauksissa valinnat voivat kuitenkin vaikuttaa epäsuorasti tulonäkymiin työmarkkina-alueen valinnan kautta. Tämä kannattaa huomioida Suomen kaltaisessa maassa, joka on jakautunut keskenään erilaisiin, toisistaan kaukana sijaitseviin työmarkkina-alueisiin. 

Vaikuttaako DI-tutkinnon suorittaminen eliittiyliopistona tunnetussa Aalto-yliopistossa myöhempiään ansiotasoon?

Ei automaattisesti.

Tutkimuksen mukaan opiskelu eliittiyliopistossa ei suurella todennäköisyydellä johda parempaan ansiotasioon 8–15 vuotta myöhemmin. Tulokset kuitenkin vaihtelevat eri ryhmissä. Silloin, kun eliittiyliopiston sisäänpääsyrajalla vertailtavat hakijat tulevat matalasti koulutetusta perheestä, eliittiyliopistoon valinnalla on merkittävä myönteinen vaikutus ansioihin.

Hyödyllistä sanastoa

Empiirinen tutkimusnäyttö

on havaintoihin perustuvaa näyttöä jonkin ilmiön tai syy-seuraussuhteen olemassaolosta. Havainnot voivat olla peräisin esimerkiksi hallinnollisista rekistereistä tai varta vasten toteutetusta kyselytutkimuksesta tai tieteellisestä kokeesta. Empiiristä tutkimusnäyttöä hankitaan usein jonkin teoreettisen päättelyn avulla johdetun hypoteesin testaamista varten.

Tutkimusasetelmalla

tarkoitetaan niitä tapoja ja menetelmiä, joilla empiiristä tutkimusnäyttöä hankitaan asetettuihin tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi. Satunnaiskokeessa eli ns. klassisessa tutkimusasetelmassa tutkimuksen kohteena olevat yksiköt jaetaan satunnaisesti koe- ja kontrolliryhmiin, ja vain koeryhmälle toteutetaan tarkastelun kohteena oleva toimenpide. Tämä tutkimusasetelma mahdollistaa luotettavan tiedon saamisen syy-seuraussuhteista, toisin kuin erilaiset ei-kokeelliset tutkimusasetelmat, joissa satunnaistamista ei pystytä tekemään.

Vertaisryhmä

tarkoittaa samassa elämäntilanteessa olevien yksilöiden ryhmää, joka on tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Koulutustutkimuksessa vertaisryhmällä viitataan yleensä oppilaan luokan tai vuosikurssin muihin oppilaisiin. Vertaisryhmällä on useissa tutkimuksissa havaittu olevan merkittäviä vaikutuksia oppilaan menestymiseen opinnoissa ja myöhemmässä elämässä.

Lähteet

Tutkimuksesta on julkaistu työpaperi (Kuuppelomäki, Kortelainen, Suhonen ja Virtanen 2019) ja sen korjattu versio on parhaillaan vertaisarvioitavana.

Jaa blogikirjoitus

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on email

Muut tämän teeman blogikirjoitukset

Lost Boys – suojaako koulu syrjäytymiseltä?

Klikkaa kuvaa niin se avautuu suuremmaksi, ja pääset myös tallentamaan kuvan itsellesi. Voiko koulu suojata syrjäytymiseltä? Ilman toisen asteen koulutusta jäämisellä on monenlaisia negatiivisia vaikutuksia